Kirjoittaja pahoittelee jo alkuun varsin pitkää tekstiä, mitä tosin tämäkin pahoittelu entisestään pidentää.

Mikä biotalous?

Wikipedian mukaan biotalous tarkoittaa kaikkia uusiutuvia luonnonvaroja tuottavaa, käyttävää, jalostavaa ja markkinoivaa tuotantoa sekä uusiutuvista luonnonvaroista valmistettujen tuotteiden kulutusta. Euroopassa biotaloudella tarkoitetaan usein pelkästään biopolttoaineisiin perustuvaa taloutta. Yhdysvalloissa biotalouden käsite ymmärretään laajemmin, mutta myös siellä tässä yhteydessä pääpaino on biopolttoaineilla ja nimenomaan nestemäisillä liikenteen polttoaineilla. Joissakin yhteyksissä biotaloutta pidetäänkin vastakohtana fossiilisiin polttoaineisiin perustuvalle nykytaloudelle.

Mikä biotalousstrategia?

Suomen kansallisen biotalousstrategian (www.biotalous.fi/suomi-kehittaa/biotalousstrategia/) tavoitteena on luoda uutta talouskasvua ja uusia työpaikkoja biotalouden liiketoiminnan kasvulla sekä korkean arvonlisän tuotteilla ja palveluilla, turvaten samalla luonnon ekosysteemien toimintaedellytykset.

Strategian johtoajatuksena on, että Suomessa luodaan kilpailukykyisiä ja kestäviä biotalouden ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin ja synnytetään sekä kotimaahan että kansainvälisille markkinoille uutta liiketoimintaa, joka tuo hyvinvointia koko Suomelle.

Maa- ja metsätalousministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö järjestävät syksyn kuluessa alueellisia biotalousfoorumeita. Tilaisuuksissa kerätään näkemyksiä siitä, mitkä ovat alueiden näkökulmasta biotalouden mahdollisia tulevaisuuden menestystekijöitä ja, miten niiden kehittymistä voidaan tukea.

Nämä foorumit ovat osa biotalousstrategian päivitystyötä. MTK-Etelä-Savo osallistui Etelä-Savon foorumiin ja toi esille näkemyksiä eteläsavolaisen maaseudun näkökulmasta, joista tärkeimmät tässä.

Mitä biotalouden kehittäminen Etelä-Savossa edellyttää?

Liikennebiokaasu – hallituksen biokaasuohjelmaa on pystyttävä toteuttamaan myös Itä-Suomessa, jossa ei ole vastaavia maatalouden keskittymiä, kuten Länsi- ja Lounais-Suomessa. Suomen on myös aktiivisesti toimittava EU-politiikassa biokaasun aseman parantamiseksi, koska muuten uhkana on, ettei sitä tunnisteta ja mm. autonvalmistajat eivät panosta biokaasuun, vaan ainoastaan sähköön. Voidaanko rakentaa liikennebiokaasun varaan, mikäli uusia autoja ei ole saatavilla kaasukäyttöisinä?

Hajautettu maataloustuotanto – huoltovarmuus ja ruokaturva eivät toteudu keskitetyssä maatalous- ja elintarviketuotannossa. Etelä-Savossa on puhtaita kivennäismaita ja makeaa vettä riittää kestävään maataloustuotantoon, kyse on myös koko Itä-Suomen ja Etelä-Savon elinvoimaisuudesta. Ilmastonmuutoksen myötä mahdollisesti pitenevä kasvukausi antaa myös mahdollisuuksia mm. uusien kasvien myötä sekä tuotantoeläinten laidunnusmahdollisuuksien lisääntyessä.

Vesistöt Etelä-Savon vahvuus – uudella ohjelmakaudella maatalouden ympäristökorvaukseen on tehtävä oma kohdentamisalueensa Järvi-Suomelle, jotta voimme ehkäistä mahdollisia riskejä vesistöjen erinomaisen tilan turvaamiseksi. Ympäristökorvauksen varat on käytettävä jatkossa nykyistä järkevämmin.

Alemman asteinen tieverkko – pääväylät ja rautatie vievät Etelä-Savon läpi entistä nopeammin, mitä huonommassa kunnossa muu tieverkko on. Biotalous edellyttää toimivan tiestön kannolta, pellolta ja navetasta kuluttajille saakka.

Laajakaista – Etelä-Savossa Suomen heikoin laajakaista, sen kehittäminen on ehdoton edellytys maaseudun elinvoimaisuudelle niin yrittämisen, asumisen kuin vapaa-ajan asumien kannalta.

Puurakentaminen – hiilitaseet on jatkossa otettava rakentamisessa huomioon. Tässä voidaan hyödyntää mm. ympäristöministeriön vähähiilisen rakentamisen tiekarttaa ja tarkastella EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahaston hyödyntämistä siirtymässä puu- ja hybridirakentamiseen. Jos turpeesta luopuminen vie rahaa Länsi-Suomeen, niin Itä-Suomen rakennusteollisuuden tulee saada osansa oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta puurakentamisen kehittämiseen.

Elintarvikevienti – Etelä-Savosta puuttuu aktiivinen toimija, joka kokoaisi maakunnalle tyypilliset pienet elintarvikealan toimijat yhteen. Tarvitaan myös valtakunnallinen vientiohjelma ja toimija, jolla on alueellinen sitoutunut kumppani. Etelä-Savon elinkeinojen kehittämisessä kaiken kaikkiaan ei huomioida elintarvikealaa ml. alkutuotanto riittävän hyvin. Tämä näkyy mm. kaupunkien elinkeinopolitiikassa ja kehittämistoimissa, joissa ko. ala ei pääse riittävästi mukaan.

Kehittämismahdollisuuksia myös pienemmille toimijoille

Biotalouden toimijat, erityisesti elintarvikealalla ovat usein pieniä ja omat resurssit eivät riitä toiminnan kehittämiseen tai esimerkiksi markkinointiin ja jopa vientiin. Tarvitaan yhteistyötä ja verkostoja sekä tukea niiden luomiseen.

Investointituki pitää olla myös monialaisten ja pienempien maatilojen saatavilla, joilla ei täyty perusmaatalouden kriteerit investointitukien ehtoina. Tällä on suuri merkitys biotalouden laaja-alaisen kehittymisen ja sitä kautta alueen elinvoiman kannalta.

Luomuinstituutin säilyttäminen Mikkelissä - tutkimus- ja kehittämistoimintaa on jo riittävästi keskitetty. Luomutuotannolle on osana maataloutta niin kysyntää kuluttajien keskuudessa kuin kiinnostusta tuottajien taholta.

Elintarvikkeiden valtakunnallisten jakelukanavien lisäksi on löydettävä lisää suoria kontakteja tuottajien ja kuluttajien välille - parempi kannattavuus välikäsiä karsimalla ja markkinoiden löytäminen myös pienemmille toimijoille sekä vastaaminen kasvavaan lähiruoan kysyntään. Tähän liittyy myös paikallisten tuotteiden tarinallistaminen ja tuotteistaminen - D.O. Saimaa on jo, saadaanko siitä enemmän hyötyä alkutuotantoon, jotta kannattaa tuottaa?

Biotalouden tavoitteet eivät toteudu, ellei sen tarvitseman raaka-aineen tuottamisen kannattavuudesta huolehdita. Elintarvikeketjun epäonnistumisista on otettava opiksi, ettei samoin käy muille maaseudulta tuleville biomassoille. Kaikki biotalouden ketjut pitää rakentaa niin, että ketjun jokainen lenkki kestää ja vahvistuu.

Biotalous on taloutta, joka hyödyttää kaikkia. Se ei ole keneltäkään pois, vaan rakentaa kestävää tulevaisuutta. Maa- ja metsätalous huolehtivat hiilen sidonnasta ja ehkäisevät ilmastomuutosta, mikäli niille annetaan kannattavan toiminnan edellytykset.

Vesa Kallio
toiminnanjohtaja
MTK-Etelä-Savo
+358405271039