null Järvi-Suomi tarvitsee oman ohjelman tuleville CAP -ohjelmakausille

Tiedote

Järvi-Suomi tarvitsee oman ohjelman tuleville CAP -ohjelmakausille

27.5.2021

Järvi-Suomi eli Etelä-Savo, Kaakkois-Suomi, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo tarvitsee oman maatalouden ja maaseudun kehittämisohjelman. Alue on menettänyt viimeisen vuosikymmenen aikana sekä tukieuroja että alkutuotantoa läntiseen Suomeen. Tämä kehitys on saatava käännettyä uudella CAP27 -ohjelmakaudella.

Nautakarjataloudessa on ollut ja on edelleen Järvi-Suomen alueen maataloustuotannon selkäranka. Sen osuus maatalouden markkinatuloista vaihtelee 60-80 prosenttiin alueen maakunnissa ja keskiarvo on edelleen 75 % paikkeilla. Samalla nautakarjataloudessa on alueen kasvinviljelytilojen keskeinen markkina. Nautojen pysyminen alueella on tärkeää myös alan jalostuksen säilymiselle, joka muilta osin on jo siirtynyt pois alueelta.

Järvi-Suomessa pystytään kestävään ja tehokkaaseen nautakarjatuotantoon, mutta suurimpien yksiköiden perustamista rajoittaa peltojen hajanaisuus ja pitkät etäisyydet. Investointeja ovat lisäksi rajoittaneet rahoituksen saantiin liittyvät ongelmat sekä alan yleinen heikko kannattavuus ja näistä seuraava epävarmuus tulevasta.

Rahoituksen saamisessa ongelmaksi muodostuvat pellon hinnasta ja tuotantorakennusten heikoista jälkimarkkinoista johtuvat alhaiset vakuusarvot. Toisaalta alueelle olisi mahdollista investoida järkevästi ja kestävästi juuri kohtuullisen pellon hinnan ja pienemmän ympäristökuormituksen vuoksi.

Luomutuotanto on yksi alueen vahvuuksista yhdessä vahvan puutarhatuotannon kanssa. Luomupinta-alan osuus on keskimäärin 17 % kokonaispeltoalasta, mikä on noin kolmanneksen suurempi koko maan keskiarvoon verrattuna. Niin luomu- kuin puutarhatuotteiden markkinat ovat kuitenkin rajalliset ja lisäys tuotannossa on tehtävä markkinakehitystä seuraten. Samalla pitää panostaa jatkojalostukseen ja tuotekehitykseen.

CAP27 painottaa hajautettua ja kestävää tuotantoa, ruokaturvaa ja huoltovarmuutta. Näihin tavoitteisiin Järvi-Suomi on valmis vastaamaan. Ilman Järvi-Suomea ruokaturvaa ja huoltovarmuutta ei voida Suomessa varmistaa. Tämä edellyttää, että CAP -ohjelmassa huomioidaan alueen ominaispiirteet ja mahdollistetaan sekä tehokkaan perusmaatalouden että monialaisuuteen perustuvien maatilayritysten tulevaisuus.

Toimenpiteinä ohjelmassa pitää olla korotetut investointituet erityisesti nuorille ja yhteisyrityksille sekä aktiiviviljelijän määritelmän joustavoittaminen monialaisille tiloille. Jälkimmäinen auttaa myös sukupolvenvaihdoksien toteutusta, kun kannattavuusvaatimus voidaan koota useasta eri lähteestä.

Perusmaatalouteen panostavat tilat tarvitsevat myös kumppaneiksi erityyppisiä tiloja, joiden kanssa voivat tehdä yhteistyötä. Tämä tukee myös laajemmin Järvi-Suomen alueen maaseudun elinvoimaisuutta.
Aktiiviviljelijän määrittelyllä ja myös muilla tavoin on ohjattava maatalouden tukipolitiikkaa suuntaan, joka nykyistä paremmin tukee ruoan tuottamista.

Toimenpiteiden pitää ulottua myös jalostavaan teollisuuteen esimerkiksi kuljetus-, investointi- ja kehittämistukien sekä koulutuksen kautta. Tarvitaan sekä nykyisen jalostuksen turvaavia toimia että panostusta paikalliseen jalostukseen erityisesti leipäviljoissa ja erikoisviljelyssä.

Järvi-Suomen ilmasto- ja ympäristöohjelma (2019) luo hyvän pohjan edistää näiden alojen kehitystä ja yritystoimintaa. Haluamme alueelle sille kuuluvan osuuden tulevan CAP-kauden rahoituksesta, jossa samalla korjataan nykyiselle ohjelmakaudelle tehdyt leikkaukset ympäristökorvaukseen.

Toinen hyvä pohja alueen ohjelmalle ovat maakunnalliset CAP27 -maaseutuohjelmat. Näiden pohjalta on mahdollista koota yhdessä sidosryhmien kanssa toimiva ja tehokas työkalu alueen kehittämiseen.
Järvi-Suomi haluaa jatkossakin tehdä oman osuutensa kotimaisessa ruuan tuotannossa kestävästi ja alueen ominaispiirteet huomioiden. Maataloutta pitää pystyä harjoittamaan koko Euroopassa ja niin myös koko Suomessa.

MTK-Etelä-Savo
MTK-Kaakkois-Suomi
MTK-Keski-Suomi
MTK-Pohjois-Karjala
MTK-Pohjois-Savo

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Sanna Hämäläinen, 050 410 9497, kuusikkopirtti@gmail.com
Toiminnanjohtaja Vesa Kallio, 040 527 1039, vesa.kallio@mtk.fi