Blogi – Jäsenyys

Johtokunnan palstalla kesäkuussa Jouni Paunonen

12.06.2025

Kesäkuu

13.6.2025

Toukokuun neitseellinen vihreys vaihtuu kesäkuun kasvun vihreyteen. Kevät kääntyy kesäksi. Tänä vuonna kesä on antanut odottaa itseään. Itse seuraan pitkiä sääennustuksia (Accuweather ja yr.no) ja yllätyn kuinka paikkaansa pitäviä ne voivat olla. Huhtikuun puolella katselin tulevaa toukokuun alkua ja ihmettelin kylmiä öitä. Kaikki ne ovat toteutuneet.

Kesäkuussa nautin uusien perunoiden ja mansikoiden mauista. Leikatun nurmen tuoksu tuo mieleen runsaasti muistoja yli parikymmenen vuoden takaa entisenä maidontuottajana. 

Tekoälyn tuleminen puhuttaa ja pelottaa ihmisiä. Luulen mullistuksien olevan yhtä suuria kuin 90-luvulla kotitietokoneiden tullessa, vai pitäisikö sanoa tiedän näin tapahtuvan. Lainaan erään tuttavan sanontaa: ”Toiset tekee tuulensuojia ja toiset purjeita.”  Luulen, ettei kaikkea vielä edes ymmärretä, että mihin kaikkeen maanviljelyssä tekoälyä voidaan käyttää. Drooni, joka tunnistaa hukkakaurat pellolta ja antaa kasvinsuojelusuositukset reaaliaikaisesti. Tekoälyä täytyy myös opettaa, näkisinkin tässä paljon tiedonsäilöntämahdollisuuksia, ettei joka sukupolven tarvitsisi opetella uudelleen jo kerran koettuja käytäntöjä. Tilojen kokoluokka kasvaa, yrittäjän on tehtävä useita kymmeniä päätöksiä päivittäin. Tällainen tekoäly voisi olla päätöksentekojen tukena ja apuna.

 Meidänkin tilallamme olisi ollut tekoäly tänä vuonna tarpeellinen, kun kylvökone vaihtui 2000-luvulle. Ohjain oli erilainen kuin aiemmin, ja nyt usealla pelloilla on varsin sakeat ruiskutusurat. Kaikenlaista on nähty, muttei tätä. Ei siinä mitään, jos pellot olisivat kaikki metsien keskellä, mutta lähes kaikki ovat isojen teitten varsilla. Siinä sitä saa taas selitellä hirvenmetsästyksen aikana makkaratulilla. Juttu jo vähän naurattaa itseäänkin, syyllistä ei kaukaa tarvitse etsiä.  

Nykyajan ilmiönä on suuri informaatiotulva. Joka tuutista työntää joku dosetti (tarkoituksella kirjoitusvirhe) omaa agendaa totuutena. Tutkittuna tietona on sekin, jos meille uskottavina esiintyvät valtakunnalliset mediat esittävät jotakin väittämää totuutena tarpeeksi useasti toistettuna ilman mitään vastuuta, se muuttuukin totuudeksi. Metsien hiilinielukeskustelu ihan naurattaa ja itkettää. Kukaan ei enää tiedä mikä on totta.

Ilmastonmuutos puhuttaa edelleen ja yhä enemmän negatiivisessa sävyssä. Milloinkaan ei tuoda mahdollisuuksia, vain uhkakuvia. Tässäkin hyötyjä tulee olemaan, mutta tuntuu ettei uskalleta edes keskustella asiasta leimaantumisen uhalla. Mielestäni tilanteet täytyy hyväksyä ja aloittaa sopeutuminen.

Kesäisin terveisin
Jouni Paunonen
MTK-Etelä-Savo johtokunnan jäsen
MTK-Juva puheenjohtaja
MTK Säätiön edustaja

Laidunkausi alkaa olemaan ihan lähellä

14.5.2025

Kevät on ollut kylmä ja pitkä eikä välihousuista hennoisi luopua. Kalenteri kertoo aivan eri asioita kuin miltä ulkona näyttää ja tuntuu. Luonto on lähtenyt heräämään, mutta sitä viimeistä herätystä vielä odotellaan. Kaikesta huolimatta laidunkausi alkanee ihan pian.

Kaikki pystyvät kuvittelemaan mielessään kuvan laiduntavasta lehmästä maalaismaisemassa. Se kuva on kaunis, positiivinen ja mielihyvää tuottava ilman suurta romantisointia. Sama kuva pystytään näkemään myös todellisuudessa lisättynä hyvillä maisema- ja ympäristövaikutuksilla. Laiduntaminen luo ohikulkijalle mielikuvaa maataloudesta sekä kertoo meidän kotimaisen ruoan laadusta ja puhtaudesta.

Meillä on täällä Etelä-Savossa mainiot olosuhteet toteuttaa erinomaista laidunnusta ja samalla luoda eläimille mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen sekä edistää näin niiden terveyttä ja hyvinvointia. Laidunnus ja laidunkausi eivät ole kuitenkaan mikään läpihuutojuttu. Päinvastoin. Näin allekirjoittaneen näkövinkkelistä se on loppupelissä aika stressaavaa aikaa. Useat laidunryhmät työllistävät jo suunnitteluvaiheessa, saati sitten toteutuksessa. Tarvitaan siis muutakin kuin sähköpaimen ja veräjänkahvoja, jonka me toki kaikki tiedämme. Laidunnuksen avainasioita ovat mm. riittävä pinta-ala, juomavesi, hyvä laidunkierto, puhdistusniitot, hyvät aidat, päivittäiset tarkastuskäynnit ja mahdollisesti tarkkailua helpottavat teknologiaa hyväksikäyttävät apuvälineet esimerkiksi gps-paikantimet ja juomaveden määrää tarkkailevat anturit.

Työmäärästään huolimatta laidunkausi on parhaimmillaan hyvin palkitsevaa. Eläimet keräävät itse tarvitsevansa ravinnon tuotantokaudelleen sopivaksi suunnitellulta laitumelta samalla myös lannoittaen sitä ja ylläpitäen luonnon monimuotoisuutta. Laiduntaminen tuo tervetullutta joustoa viljelijän päivärytmiin, kun eläinten sisäruokintakaudelta tuttu ruokinta ja hoito keventyy tila- ja tuotantosuuntakohtaiset erot huomioon ottaen karkeasti ajateltuna siis.

Maataloutta ei aina tänä päivänä muisteta pitää siinä arvossaan, missä sen kuuluisi olla. Tuotetaanhan me kuitenkin täällä sitä, mitä kaikki eniten tarvitsevat eli ruokaa. Laiduntavat eläimet ovat mielestäni tärkeässä roolissa niin imagollisesti kuin puskanhoidollisesti. Kotieläintilat vähenevät, mutta laidunalueissa voisi tehdä yhteistyötä kasvinviljelytilojen kanssa. Tästä hyötyisivät kaikki osapuolet. Valtakunnallinen laidunpankkipalvelu kerää yhteen vapaat laidunalueet sekä laidunta tarvitsevat eläimet. Tämän lisäksi helppo tapa sopia laidunyhteistyöstä on soittaa naapurille, kollegalle, kylän kotieläintilalliselle ja tarjota mahdollisia laidunkohteita. Yhteistyössä on tässäkin tapauksessa voimaa.

Oikein hyvää kevättä, laidunkautta ja satokautta teille jokaiselle. Muistetaan pysähtyä nauttimaan luonnon kauneudesta kahvitauoilla ja ammennetaan niistä hetkistä voimaa pitkiin, valoisiin päiviin.

Anna Siiriäinen, emolehmätuottaja
​​​​​​Varapuheenjohtaja
MTK-Etelä-Savo

​​​​​​​ELY-keskukset lakkaavat – tilalle Elinvoimakeskukset

16.4.2025

Vuosi 2025 on viimeinen toimintavuosi ELY-keskuksille. ELY-keskukset lakkaavat ja niiden tilalle muodostetaan kymmenen Elinvoimakeskusta. Muutos on yksi osa Valtion aluehallinnon uudistuksen toimenpiteitä ja tavoitteena on vahvistaa ja yhdenmukaistaa lupa- ja valvontakäytäntöjä. Elinvoimakeskusten tehtävänä on hoitaa elinkeinotoiminnan edistämiseen ja yritystoimintaan, työllisyyteen, maatalouteen, maahanmuuttoon ja kotoutumiseen, liikenteeseen, alueiden käytön edistämiseen, vesitalouteen, luonnon monimuotoisuuden suojelun ja vesien hyvän tilan edistämiseen sekä kalatalouteen liittyviä tehtäviä alueillaan. Uudistuksessa luodaan myös Lupa- ja valvontavirasto, joka vastaa lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus-, lupa-, rekisteröinti- ja valvontatehtävistä sekä yleisen edun valvonnasta.

Vuoden 2026 alusta Etelä-Savon alue kuuluu Itä-Suomen elinvoimakeskukseen yhdessä Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon kanssa. Kuinka tämä muutos tulee näkymään viljelijöille?

Paikallistuntemus säilyy: Lähtökohtaisesti samat henkilöt jatkavat alueella samoissa tehtävissä kuin aiemmin. Tämä on tärkeä asia myös valvonnan kannalta, sillä tilojen sijainnit ja maastotyöt on hoidettava jatkossakin alueellisesti. Näin varmistetaan, että paikallistuntemus säilyy ja valvontatyö sujuu tehokkaasti. Päätoimipaikkana Itä-Suomen elinvoimakeskuksessa tulee olemaan Kuopio ja toimipaikkoina ovat Mikkeli ja Joensuu.

Asiantuntemus laajenee: Jatkossa EVK:ssa on laajemmin asiantuntemusta saatavilla myös pienempiin ja harvinaisempiin asioihin liittyen. Suurempi alue ja monipuolisempi osaaminen tarkoittavat, että viljelijät voivat saada apua helpommin harvinaisempiin ongelmiin. Esimerkiksi hanhivahingoista Pohjois-Karjalassa on paljon kokemusta, mikä voi olla hyödyllistä viljelijöille, jotka kohtaavat vastaavia haasteita tällä alueella.

Sijaistukset: Suurempi alue helpottaa myös sijaistuksien hoitamista. Kun alue on laajempi, on helpompi löytää sijaisia ja varmistaa, että työt tulevat tehdyiksi ajallaan. Tämä tuo osaltaan joustavuutta ja varmuutta viljelijöiden arkeen.

Yhteistyö tiivistyy: Yhteistyö Itä-Suomen ELY-keskusten kesken on ollut tiivistä jo ennestäänkin. Tämä tulee luomaan hyvän pohjan tulevalle yhteistyölle ja varmistaa, että viljelijöiden tarpeet otetaan huomioon.

Alueiden maataloudessa on paljon samankaltaisuuksia, mutta myös eroja. Kaikilla kolmella alueella on esimerkiksi paljon nautatiloja ja nurmentuotantoa. On tärkeää huomioida alueelliset erityispiirteet ja hyödyntää paikallista osaamista.

Anne Manninen
tarkastaja, Etelä-Savon ELY-keskus
MTK-Etelä-Savo, MTK-Etelä-Savon maaseutunuorten valiokunta

Pitäkäämme hyvää huolta itsestämme ja läheisistämme

14.3.2025

Elämme tällä hetkellä monin tavoin  epävakaata aikaa Euroopassa.  ”Maailman kirjat” ovat sekaisin, epävarmuus Euroopan  turvallisuudesta ja tulevaisuudesta  askarruttaa ja huolestuttaa monia.

Epävarmuus on tunne, jota ihminen joutuu  sietämään monissa elämän tilanteissa. Kun maailma tuntuu kaoottiselta ja koemme, että emme pysty vaikuttamaan asioiden kulkuun, joita ympärillämme tapahtuu. Jos ihmisellä on usealla elämän saralla epävarmuutta tulevaisuudesta, voi  epävarmuus  muuttua sellaiseksi peloksi, stressiksi tai ahdistukseksi, jossa mielen sietokyky voi järkkyä liikaa.  

Aivojemme yksi päätehtävä on luoda malleja maailman toiminnasta ja ennustaa niiden avulla tulevaa. Tehtävä on elintärkeä, sillä ilman malleja ja ennustuksia emme kykene toimimaan järkevästi runsaan ja jatkuvan  tiedon maailmassa. Ajatus- ja toimintamallien luominen ja niiden päivittäminen eli oppiminen on jatkuvaa sekä suurelta osin tiedostamatonta. Emme siis ajattele oppimista aktiivisesti mielessämme, se ”vain tapahtuu”.  Epävarmuus on tila, jossa aivomme pyrkivät nopeasti ratkaisemaan tilanteen, sillä tarvitsemme mallin tulevasta, jotta voimme valita miten toimimme. Tämän vuoksi epävarmuus voi tunteena myös hyvä asia.

Maaseudun ihmisille ja varsinkin maatalousyrittäjille epävarmuuden sietäminen on tullut tutuksi monin tavoin. Meillä  niin sanottu mielen sietoikkuna voi olla  hyvinkin laaja, sillä joudumme tätä ikkunaa usein venyttämään selviytyäksemme maatalouden tuomista arkisista ja jatkuvista haasteista, esimerkiksi kannattavuuden parantamisesta  sääolosuhteiden ennustamiseen tai päivittäisestä työkuormasta selviytymiseen eläinten hoidossa ja huolehtimisessa aina maatalouspoliittisten päätösten toteuttamiseen. Tämä sietoikkuna, sen laajuus tai pienuus, on kuitenkin jokaisella hyvin yksilöllinen. Kun ihmisen mieli kuormittuu liikaa, sietoikkuna pienenee ja kun taas tunnemme turvallisuutta elämäntilanteessamme, sietoikkunamme kasvaa ja kestämme jälleen paremmin niin  henkistä kuin fyysistä   kuormaa, jota elämä meille tarjoilee.

Tätä sietoikkunaa eli omaa vireystilaamme ja hyvinvointiamme, voimme parantaa ja harjoittaa tietoisesti omassa elämässämme huolehtimalla itsestämme.  Koska huoli ja epävarmuus kohdistuu yleensä tulevaisuuteen ja kaikkeen siihen, mitä voisi tapahtua, on hyvä keskittyä tähän hetkeen omassa elämässä. Hetkeen, missä juuri nyt olen, mitä juuri nyt olen tekemässä ja mihin juuri nyt voin vaikuttaa elämässäni. Konkreettiset teot rauhoittavat mieltä ja tunteita. Keskitytään suunnittelemaan ja tekemään asioita, joihin voimme vaikuttaa omassa työssä, ihmissuhteissa tai arjen sujumisessa. On myös tärkeää hyväksyä se tosiasia, että kaikkeen ei voi vaikuttaa ja kaiken ei kannata antaa vaikuttaa omiin ajatuksiin ja toimintaan.

Ihmisillä lienee pääsääntöisesti tahto maailman rauhaan sekä yhteiseen ja omaan turvallisuuteen. Kun maailman tilanne uhkaa turvallisuudentunnettamme, voimme ammentaa turvaa toisistamme ja tukea toinen toisiamme omalla toiminnallamme. Yhdessä ja yhteistyössä olemme vahvempia. Voimia kaikille kevääseen ja tulevaisuuteen. Pitäkäämme hyvää huolta itsestämme ja läheisistämme. Siten jaksamme pitää huolta myös maaseudun hyvinvoinnista ja ruoantuotannon pyörät pyörimässä.

Riina Pöyry
maatalousyrittäjä
MTK Etelä-Savo
Itä- ja Keski-Suomen Osaaminen ja Hyvinvointivaliokunta
NLP Practition Master Coach
Coaching with Connection opettaja

Johtokunnan terveiset

14.2.2025

MTK Itä- ja Keskisuomen luottamushenkilöt kokoontuivat 4–5.2.25 Tahkolle kouluttautumaan. Ensimmäisenä päivänä saimme vahvan annoksen tietoa huoltovarmuuteen ja varautumiseen liittyen.

Paras keino varautua tulevaisuuden kriiseihin on huolehtia, että normaalioloissa asiat ovat kunnossa. Tämä tarkoittaa sitä, että huoltovarmuuden perustana olevan ruoantuotannon kannattavuus on saatava kuntoon. Taloudellisella tilanteella on myös iso vaikutus henkiseen pääomaan, josta on myös pidettävä huolta.

Toisena päivänä kuulimme mielenkiintoisia alustuksia tulevaisuusfoorumissa. Emolehmätuottaja Mikko Piipposen mukaan jaksaminen lähtee motivaatiosta. Menneestä on opittava, mutta asioissa on keskityttävä tulevaisuuteen. Samalla linjalla oli myös väitöskirjatutkija Tuomas Kuhmonen, joka alustuksessaan kertoi kuinka erilaisista tulevaisuuden vaihtoehdoista avautuu uusia valintamahdollisuuksia.

Erinomaiset alustukset antoivat paljon ajateltavaa, mutta vähintään yhtä tärkeää oli verkostoituminen ja ajatusten vaihto paikalla olleiden luottamushenkilöiden kanssa. Sosiaalinen kanssakäyminen samanhenkisten ihmisten kanssa on mittaamaton voimavara. Toivottavasti jokainen teistä ehtii irrottautumaan tilan töistä ja viettämään myös hetken vapaata ennen kevätkiireiden alkamista.

Aurinkoisia kevättalven päiviä kaikille!

Sanna Hämäläinen
puheenjohtaja
MTK-Etelä-Savo
050 410 9407
​​​​​sanna.hamalainen@mtk.fi

Vaikuta maaseudun puolesta!

15.1.2025

Maaseudun yrittäjälle kunta- ja aluevaalit ovat ne tärkeimmät vaalit. Valtuustoissa päätetään kuinka peruspalvelumme järjestyvät, kuinka toimivaksi maaseudun ihmisten arki muodostuu. Vaaleissa valitut ehdokkaat tekevät myös suoraan yritystemme talouteen vaikuttavia päätöksiä.

Toimiva arki on perusedellytys menestyvälle maaseutuyrittämiselle. Kun lasten kouluasiat ovat kunnossa, sote-palvelut saatavilla ja muukin asiointi hollin kantamalla voi keskittyä elämään ja yrittämiseen riittävällä tavalla.

Valtuustoissa päätetään myös asioista, jotka vaikuttavat suoraan yritystemme taloudelliseen tulokseen. Onko pääsy julkisiin hankintaprosesseihin helppoa, paljonko tuotantorakennusten kiinteistöveroja maksamme, millaisen tuen piirissä yksityistieverkko on; esimerkkien lista on loputon.

Vaalit ovat vaikuttamisen aikaa. Sen voi tehdä monella, jokainen itsensä näköisellä tavalla. Ryhtymällä itse ehdokkaaksi, olemalla osana toisen ehdokkaan vaalikampanjaa ja tietenkin äänestämällä! Pääasia on, että vaikutat maaseudun puolesta!

Hannu Auvinen
maanviljelijä, pitäjänneuvos