Blogi – Jäsenyys

Johtokunnan palstalla huhtikuussa Anne Manninen

16.04.2025

ELY-keskukset lakkaavat – tilalle Elinvoimakeskukset

16.4.2025

Vuosi 2025 on viimeinen toimintavuosi ELY-keskuksille. ELY-keskukset lakkaavat ja niiden tilalle muodostetaan kymmenen Elinvoimakeskusta. Muutos on yksi osa Valtion aluehallinnon uudistuksen toimenpiteitä ja tavoitteena on vahvistaa ja yhdenmukaistaa lupa- ja valvontakäytäntöjä. Elinvoimakeskusten tehtävänä on hoitaa elinkeinotoiminnan edistämiseen ja yritystoimintaan, työllisyyteen, maatalouteen, maahanmuuttoon ja kotoutumiseen, liikenteeseen, alueiden käytön edistämiseen, vesitalouteen, luonnon monimuotoisuuden suojelun ja vesien hyvän tilan edistämiseen sekä kalatalouteen liittyviä tehtäviä alueillaan. Uudistuksessa luodaan myös Lupa- ja valvontavirasto, joka vastaa lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus-, lupa-, rekisteröinti- ja valvontatehtävistä sekä yleisen edun valvonnasta.

Vuoden 2026 alusta Etelä-Savon alue kuuluu Itä-Suomen elinvoimakeskukseen yhdessä Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon kanssa. Kuinka tämä muutos tulee näkymään viljelijöille?

Paikallistuntemus säilyy: Lähtökohtaisesti samat henkilöt jatkavat alueella samoissa tehtävissä kuin aiemmin. Tämä on tärkeä asia myös valvonnan kannalta, sillä tilojen sijainnit ja maastotyöt on hoidettava jatkossakin alueellisesti. Näin varmistetaan, että paikallistuntemus säilyy ja valvontatyö sujuu tehokkaasti. Päätoimipaikkana Itä-Suomen elinvoimakeskuksessa tulee olemaan Kuopio ja toimipaikkoina ovat Mikkeli ja Joensuu.

Asiantuntemus laajenee: Jatkossa EVK:ssa on laajemmin asiantuntemusta saatavilla myös pienempiin ja harvinaisempiin asioihin liittyen. Suurempi alue ja monipuolisempi osaaminen tarkoittavat, että viljelijät voivat saada apua helpommin harvinaisempiin ongelmiin. Esimerkiksi hanhivahingoista Pohjois-Karjalassa on paljon kokemusta, mikä voi olla hyödyllistä viljelijöille, jotka kohtaavat vastaavia haasteita tällä alueella.

Sijaistukset: Suurempi alue helpottaa myös sijaistuksien hoitamista. Kun alue on laajempi, on helpompi löytää sijaisia ja varmistaa, että työt tulevat tehdyiksi ajallaan. Tämä tuo osaltaan joustavuutta ja varmuutta viljelijöiden arkeen.

Yhteistyö tiivistyy: Yhteistyö Itä-Suomen ELY-keskusten kesken on ollut tiivistä jo ennestäänkin. Tämä tulee luomaan hyvän pohjan tulevalle yhteistyölle ja varmistaa, että viljelijöiden tarpeet otetaan huomioon.

Alueiden maataloudessa on paljon samankaltaisuuksia, mutta myös eroja. Kaikilla kolmella alueella on esimerkiksi paljon nautatiloja ja nurmentuotantoa. On tärkeää huomioida alueelliset erityispiirteet ja hyödyntää paikallista osaamista.

Anne Manninen
tarkastaja, Etelä-Savon ELY-keskus
MTK-Etelä-Savo, MTK-Etelä-Savon maaseutunuorten valiokunta

Pitäkäämme hyvää huolta itsestämme ja läheisistämme

14.3.2025

Elämme tällä hetkellä monin tavoin  epävakaata aikaa Euroopassa.  ”Maailman kirjat” ovat sekaisin, epävarmuus Euroopan  turvallisuudesta ja tulevaisuudesta  askarruttaa ja huolestuttaa monia.

Epävarmuus on tunne, jota ihminen joutuu  sietämään monissa elämän tilanteissa. Kun maailma tuntuu kaoottiselta ja koemme, että emme pysty vaikuttamaan asioiden kulkuun, joita ympärillämme tapahtuu. Jos ihmisellä on usealla elämän saralla epävarmuutta tulevaisuudesta, voi  epävarmuus  muuttua sellaiseksi peloksi, stressiksi tai ahdistukseksi, jossa mielen sietokyky voi järkkyä liikaa.  

Aivojemme yksi päätehtävä on luoda malleja maailman toiminnasta ja ennustaa niiden avulla tulevaa. Tehtävä on elintärkeä, sillä ilman malleja ja ennustuksia emme kykene toimimaan järkevästi runsaan ja jatkuvan  tiedon maailmassa. Ajatus- ja toimintamallien luominen ja niiden päivittäminen eli oppiminen on jatkuvaa sekä suurelta osin tiedostamatonta. Emme siis ajattele oppimista aktiivisesti mielessämme, se ”vain tapahtuu”.  Epävarmuus on tila, jossa aivomme pyrkivät nopeasti ratkaisemaan tilanteen, sillä tarvitsemme mallin tulevasta, jotta voimme valita miten toimimme. Tämän vuoksi epävarmuus voi tunteena myös hyvä asia.

Maaseudun ihmisille ja varsinkin maatalousyrittäjille epävarmuuden sietäminen on tullut tutuksi monin tavoin. Meillä  niin sanottu mielen sietoikkuna voi olla  hyvinkin laaja, sillä joudumme tätä ikkunaa usein venyttämään selviytyäksemme maatalouden tuomista arkisista ja jatkuvista haasteista, esimerkiksi kannattavuuden parantamisesta  sääolosuhteiden ennustamiseen tai päivittäisestä työkuormasta selviytymiseen eläinten hoidossa ja huolehtimisessa aina maatalouspoliittisten päätösten toteuttamiseen. Tämä sietoikkuna, sen laajuus tai pienuus, on kuitenkin jokaisella hyvin yksilöllinen. Kun ihmisen mieli kuormittuu liikaa, sietoikkuna pienenee ja kun taas tunnemme turvallisuutta elämäntilanteessamme, sietoikkunamme kasvaa ja kestämme jälleen paremmin niin  henkistä kuin fyysistä   kuormaa, jota elämä meille tarjoilee.

Tätä sietoikkunaa eli omaa vireystilaamme ja hyvinvointiamme, voimme parantaa ja harjoittaa tietoisesti omassa elämässämme huolehtimalla itsestämme.  Koska huoli ja epävarmuus kohdistuu yleensä tulevaisuuteen ja kaikkeen siihen, mitä voisi tapahtua, on hyvä keskittyä tähän hetkeen omassa elämässä. Hetkeen, missä juuri nyt olen, mitä juuri nyt olen tekemässä ja mihin juuri nyt voin vaikuttaa elämässäni. Konkreettiset teot rauhoittavat mieltä ja tunteita. Keskitytään suunnittelemaan ja tekemään asioita, joihin voimme vaikuttaa omassa työssä, ihmissuhteissa tai arjen sujumisessa. On myös tärkeää hyväksyä se tosiasia, että kaikkeen ei voi vaikuttaa ja kaiken ei kannata antaa vaikuttaa omiin ajatuksiin ja toimintaan.

Ihmisillä lienee pääsääntöisesti tahto maailman rauhaan sekä yhteiseen ja omaan turvallisuuteen. Kun maailman tilanne uhkaa turvallisuudentunnettamme, voimme ammentaa turvaa toisistamme ja tukea toinen toisiamme omalla toiminnallamme. Yhdessä ja yhteistyössä olemme vahvempia. Voimia kaikille kevääseen ja tulevaisuuteen. Pitäkäämme hyvää huolta itsestämme ja läheisistämme. Siten jaksamme pitää huolta myös maaseudun hyvinvoinnista ja ruoantuotannon pyörät pyörimässä.

Riina Pöyry
maatalousyrittäjä
MTK Etelä-Savo
Itä- ja Keski-Suomen Osaaminen ja Hyvinvointivaliokunta
NLP Practition Master Coach
Coaching with Connection opettaja

Johtokunnan terveiset

14.2.2025

MTK Itä- ja Keskisuomen luottamushenkilöt kokoontuivat 4–5.2.25 Tahkolle kouluttautumaan. Ensimmäisenä päivänä saimme vahvan annoksen tietoa huoltovarmuuteen ja varautumiseen liittyen.

Paras keino varautua tulevaisuuden kriiseihin on huolehtia, että normaalioloissa asiat ovat kunnossa. Tämä tarkoittaa sitä, että huoltovarmuuden perustana olevan ruoantuotannon kannattavuus on saatava kuntoon. Taloudellisella tilanteella on myös iso vaikutus henkiseen pääomaan, josta on myös pidettävä huolta.

Toisena päivänä kuulimme mielenkiintoisia alustuksia tulevaisuusfoorumissa. Emolehmätuottaja Mikko Piipposen mukaan jaksaminen lähtee motivaatiosta. Menneestä on opittava, mutta asioissa on keskityttävä tulevaisuuteen. Samalla linjalla oli myös väitöskirjatutkija Tuomas Kuhmonen, joka alustuksessaan kertoi kuinka erilaisista tulevaisuuden vaihtoehdoista avautuu uusia valintamahdollisuuksia.

Erinomaiset alustukset antoivat paljon ajateltavaa, mutta vähintään yhtä tärkeää oli verkostoituminen ja ajatusten vaihto paikalla olleiden luottamushenkilöiden kanssa. Sosiaalinen kanssakäyminen samanhenkisten ihmisten kanssa on mittaamaton voimavara. Toivottavasti jokainen teistä ehtii irrottautumaan tilan töistä ja viettämään myös hetken vapaata ennen kevätkiireiden alkamista.

Aurinkoisia kevättalven päiviä kaikille!

Sanna Hämäläinen
puheenjohtaja
MTK-Etelä-Savo
050 410 9407
​​​​​sanna.hamalainen@mtk.fi

Vaikuta maaseudun puolesta!

15.1.2025

Maaseudun yrittäjälle kunta- ja aluevaalit ovat ne tärkeimmät vaalit. Valtuustoissa päätetään kuinka peruspalvelumme järjestyvät, kuinka toimivaksi maaseudun ihmisten arki muodostuu. Vaaleissa valitut ehdokkaat tekevät myös suoraan yritystemme talouteen vaikuttavia päätöksiä.

Toimiva arki on perusedellytys menestyvälle maaseutuyrittämiselle. Kun lasten kouluasiat ovat kunnossa, sote-palvelut saatavilla ja muukin asiointi hollin kantamalla voi keskittyä elämään ja yrittämiseen riittävällä tavalla.

Valtuustoissa päätetään myös asioista, jotka vaikuttavat suoraan yritystemme taloudelliseen tulokseen. Onko pääsy julkisiin hankintaprosesseihin helppoa, paljonko tuotantorakennusten kiinteistöveroja maksamme, millaisen tuen piirissä yksityistieverkko on; esimerkkien lista on loputon.

Vaalit ovat vaikuttamisen aikaa. Sen voi tehdä monella, jokainen itsensä näköisellä tavalla. Ryhtymällä itse ehdokkaaksi, olemalla osana toisen ehdokkaan vaalikampanjaa ja tietenkin äänestämällä! Pääasia on, että vaikutat maaseudun puolesta!

Hannu Auvinen
maanviljelijä, pitäjänneuvos