Käyttö kasvualustana on kansainvälisesti laajimmalle levinnyt turpeen käyttömuoto. Turpeella on kasvihuonekasvatukseen optimaalisia fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia. Turpeen pH on alhainen ja eikä siinä ole viljelykasvien tuholaisia, tauteja eikä rikkaruohoja. Turvetta on myös helppo käsitellä ja se on puhdasta. Turpeesta ja puhtaasta kivennäismaasta valmistettu multa on hygieenistä.

Euroopassa 90 prosenttia puutarhaviljelijöiden käyttämistä kasvualustoista on turvepohjaisia. Koko maailmassa turve on tällä hetkellä eniten käytetty kasvualusta-aines. Aiemmin kasvualustana käytetty kivivilla on ongelmajätettä.

Suomalainen luonnonmukainen kasvihuonetuotanto sekä noin 400 kasvihuoneyrityksen harjoittama kukkatuotanto perustuvat yksinomaan vaalean kasvuturpeen käyttöön kasvualustana. Ilman kasvuturvetta toiminta todennäköisimmin loppuisi.

Puuntaimien kasvatuksessa vaalean rahkaturpeen rooli on keskeinen. Suomessa tuotettavissa paakkukasvualustoissa lähes 100 % tuotetaan vaaleassa rahkaturpeessa. Viime vuosina on tuotettu 142-177 miljoonaa puun tainta.

Maanparannusaineena turve soveltuu etenkin erikoiskasvien viljelyyn. Erityisen käyttökelpoinen se on voimaperäisessä kasvinviljelyssä, kuten perunan, juurikkaiden, avomaanvihannesten ja marjojen viljelyssä.

Kaikesta tästä huolimatta Suomessa on ammuttu Mainilan laukaukset sodassa turvetta vastaan. Siihen näyttääkin löytyvän useampia motiiveja.

Kotieläintuotannossa turve on ylivoimainen kuivike eläinten hyvinvoinnin ja eläintautien ehkäisemisen näkökulmasta. Turpeen vastustajat vastustavatkin usein myös kotieläintuotantoa. Turvetta ja kotieläintuotantoa vastustavat tahot ovat usein myös suomalaista metsätaloutta vastaan. Taimituotannon vaikeuttaminen sopii hyvin yhtälöön. Kotimaiset vihannekset ja marjat kuuluvat sivullisiin uhreihin.

Etelä-Savon maakunnan strategisiksi kärjiksi on valittu metsä, ruoka ja vesi. Turpeella ollaan katkaisemassa näistä kaksi, kun myös puun energiakäytölle on esitetty rajoitteita, jopa sen kieltämistä.

Etelä-Savon maakunnan tulevaisuus on eri syistä ollut uhattuna viime aikoina. Hallitus voi osaltaan toimia niin, ettei enää uusia uhkia rakenneta sen toimesta. Tarvitsemme lisää elinvoimaa, emme lisää toimia, joiden jälkeen elvyttäminen ei enää kannata.
 

Lisätietoja:

Vesa Kallio
toiminnanjohtaja
040 527 1039
vesa.kallio@mtk.fi