Tillbaka Liiton kevätkokouksessa 27.4.2026.

Ajankohtaista

Liiton kevätkokouksessa 27.4.2026.

27.04.2026

Jouni Paunonen vastaanotti presidentin myöntämän Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristin.
Jouni Paunonen vastaanotti presidentin myöntämän Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristin.

MTK-Etelä-Savon puheenjohtaja Sanna Hämäläinen avasi liiton kevätkokouksen 27.4.2026 Savonlinnassa.

“Hyvät läsnäolijat, ennen kokouksen alkua pysähdymme hetkeksi kunnioittamaan pitkäaikaisen toimihenkilömme muistoa. 

Veikko Neuvonen toimi MTK-Etelä-Savon toiminnanjohtajana vuosina 1965–1995. 

Veikko kuoli Mikkelissä 14.12.2025 91-vuotiaana. 

Syksyllä 1964 Veikko työskenteli maanviljelysseurassa neuvontatehtävissä. Tuolloin hän keskusteli silloisen MTK-Etelä-Savon liiton toiminnanjohtajan, Jaakko Joutsjoen, kanssa MTK:n konsultin tehtävästä, joka ei ollut yleisessä haussa. Veikko aloitti konsulttina arviointitehtävissä, jotka liittyivät maanomistajiin vaikuttaviin maanteiden ja sähkölinjojen leventämishankkeisiin. Hän hoiti tehtävää vajaan vuoden, ja kun toiminnanjohtaja Joutsjoki lähti keväällä 1965 maanviljelijäksi, Veikko siirtyi hoitamaan avoimeksi jäänyttä toiminnanjohtajan tehtävää. Kesän jälkeen johtokunta vakinaisti toiminnanjohtajan toimen. Veikon työura toiminnanjohtajana kesti 30 vuotta. 

Liiton pitkäaikainen puheenjohtaja Lauri Kuosmanen muistelee MTK-Etelä-Savon 100-vuotis historiassa Veikkoa seuraavasti: 

”Veikko oli syntynyt Saaren pitäjässä, joka osin jäi viimesodissa Neuvostoliiton puolelle v. 1934. Hän oli maalaiskodista lähtöisin. Käynyt maamieskoulun jonka jälkeen lähtenyt niinä aikoina perustetun YK:n alaisen Suomesta lähetetyn rauhanturvajoukon mukana Siinaille Lähi-itään. Sieltä palattuaan hän oli käynyt Mustialan Maamiesopiston, jonka jälkeen toimittuaan vähän aikaa muilla työnantajilla, tuli liittomme palvelukseen, josta työkentästä tulikin hänen elämäntyönsä, joka saavutti kaikkien viljelijöiden arvostuksen. Silloin kun yhteinen järjestöelämäntaival kestää puheenjohtajan ja toiminnanjohtajan kanssa 25 vuotta, voidaan puhua jo toistensa tuntemisesta. Näin on laita minun ja Veikon kesken, sekä pitkälti myöskin perheittemme kesken. Tästä voisi kirjoittaa jo yksinkin kirjan. 

Se että minä onnistuin tehtävässäni [puheenjohtajana] niinkin hyvin kuin onnistuin, oli hyvin paljolti hyvän toiminnanjohtajan, Veikko Neuvosen ansiota. Veikko ei ollut eikä ole vieläkään suurten joukkojen edessä hurmaava puhuja, mutta hän osaa valmistella asiat suurten joukkojen puolesta parhaaksi.” 

Nyt pyydän teitä nousemaan ja viettämään kanssani hiljaisen hetken Veikon muiston kunnioittamiseksi.” 

 

Arvoisat kokousedustajat, arvoisat kokousvieraat  

Tervetuloa MTK-Etelä-Savon kevätkokoukseen.  

Siteerasin vuosi sitten kokouksen avaussanoissa silloista MTK:n puheenjohtajaa Juha Marttilaa, joka viime kevään MTK:n valtuuskunnan kokouksessa totesi maailman tulleen hulluksi.  

Maailma on hullu edelleen, mutta jos mahdollista, se on muuttunut vieläkin hullummaksi. 

Epävarmuus ja turvallisuusuhat ovat lisääntyneet. Tavallisesta eteläsavolaisesta viljelijästä voi tuntua perin kummalliselta, miten paljon suurten herrojen vallan tavoittelu ja keskinäinen riitely voi vaikuttaa siihen, miten täällä metsien ja järvien keskellä pärjätään. Miten yön aikana maailman asiat voivat olla ihan eri asennossa, missä ne edellisenä iltana nukkumaan mennessä olivat. 

Näiden valtataisteluiden ja sotien takia polttoaineiden ja lannoitteiden hinnat hyppäsivät hetkessä ylös. Eikä pelkkä hinnan muutos ole ainut ongelma. Saamme samalla miettiä, miten eri tuotantopanoksia edes saa, jos niitä ylipäätään on varaa ostaa. Ymmärrettävästi tiloilla pohditaan nyt viljelyalan ja myyntikasvien kylvöjen vähentämistä, sillä kohonneita kustannuksia ei pystytä viemään tuottajahintoihin. Kotimaisen ruoan raaka-aineen tuotanto siis vähenee aikana, jolloin varsinkaan huoltovarmuutta ei saisi millään lailla heikentää.  

Järjestö vaati kehysriiheltä konkreettisia päätöksiä maatalouden kriisin ratkaisemiseksi, jotta alan toimintaedellytykset saataisiin turvattua.  

Ministeri Essayah vakuutteli Maaseudun tulevaisuuden artikkelissa, että huoltovarmuudesta huolehditaan, mutta totesi myös samalla, että taloudessa on vain vähän liikkumavaraa. Tämä konkretisoituikin hallituksen haaleaakin haaleammassa ratkaisussa, jossa ei löydetty riittäviä toimia käsillä olevan kriisiin. Maatalouden energiaveronpalautukselle tulee korotus kahdelle vuodelle, mutta kuten kaikki tiedämme, se ei auta riittävästi tässä tilanteessa. Hallitus käynnistää myös selvityksen, jossa tarkastellaan muun muassa valkuaisraaka-aineiden ja siementen saatavuutta sekä kasvinsuojeluaineiden toimitusvarmuutta. Toimien tarvetta ja toteutustapaa tarkastellaan myöhemmin talousarvioprosesseissa, joten tähän hetkeen tarkastelusta ei ole apua. 

Hallitus myös unohti kehysriihipäätöksissä kokonaan metsäsektorin. Tosin niin se unohti myös koko Etelä-Savon. Tänne ei osunut yksikään liikenneinvestointipaketin toimenpiteistä, eikä Itäisen Suomen ohjelman suhteen kannata henkeään pidättää.  

Arvoisa kokousväki 

Tänään käsitellään liiton toimintakertomus viime vuodelta. Liiton toiminta jatkui aktiivisena niin omalla toiminta-alueella kuin myös yhteistyössä Itä- ja Keski-Suomen liittojen kanssa. Liitot ottivat vahvasti kantaa alan rahoitustilanteeseen ja järjestivät tapaamisia niin Suomen Pankissa, ministeriössä, kuin Brysselissäkin. Tätä kautta tilanteesta alettiin puhua myös muualla Suomessa. Työ tuotti myös hedelmää ja muun muassa OP-ryhmä on luvannut, että rahoituskelpoisiin hankkeisiin saa aikaisempaa sujuvammin luototusta. Toivottavasti tämä konkretisoituu sukupolvenvaihdoksissa ja investoinneissa. 

Etelä-Savossa, kuten toki muuallakin niitä tarvitaan kipeästi, jotta tilojen kehittäminen jatkuu ja sitä kautta Suomessa tuotetaan ruokaa myös tulevaisuudessa.  

Etelä-Savossa myönnetyissä aloitustuissa on nyt oikea suunta. 2023 nollavuoden jälkeen vuonna 2024 tehtiin 6 myönteistä aloitustukipäätöstä ja viime vuonna niitä oli 12. Toivottavasti kehitys jatkuu saman suuntaisena. 

Arvoisat kuulijat 

Käsi pystyyn: kuka on joskus kuullut, että MTK ei tee mitään? 

Käsi pystyyn: kuka on osannut kertoa, mitä MTK on saanut aikaan? 

Käsi pystyyn: kuinka moni on lukenut viime vuoden edunvalvonnasta järjestön sivuilta tai sähköpostista? 

Kannattaa käydä lukemassa, sillä sieltä saa konkretiaa sille, mitä esimerkiksi viime vuonna on tehty. Kotimaassa järjestö esti ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkaukset, varmisti lunastuslain korvausuudistuksen, sai vietyä linjauksia elintarvikemarkkinalain uudistukseen ja vaikutettua siihen, että maatalous välttyi puoliväliriihessä leikkauksilta.  

EU-tasolla vaikutettiin muun muassa komission Omnibus-esitykseen niin, että kasvinsuojeluaineiden hyväksymisprosessia nopeutetaan ja Euroopan komissioon saatiin useita tavoitteita läpi komission esitykseen CAP:n yksinkertaistamisesta.  Metsävähennyksen taso saatiin puolestaan nostettua 75 prosenttiin, mikä tuo metsänomistajille noin 32 miljoonan euron vuosittaisen verosäästön.  

Ympäri Suomea tavoitettiin 62 000 koululaista, järjestössä tehtiin 143 lausuntoa lainsäädännöstä, MTK mainittiin mediassa 6000 kertaa, MTK appi ladattiin 17 700 kertaa ja verkkosivuilla oli 222 000 vierailua.  

Elintarvikemarkkinalakiin vaikuttamista on jatkettu myös tänä vuonna. Esimerkiksi Etelä-Savossa johtokunta kontaktoi henkilökohtaisesti kaikki kansanedustajat ja avasi heille lain uudistustarpeita. Jotain se järjestö siis teki. Näillä kaikilla esimerkeillä, jotka ovat vain pieni osa tehdystä, saadaan monin kerroin vastinetta jäsenmaksulle. Meidän on vain osattava viestiä siitä mitä me teemme järjestön kaikilla tasoilla entistä paremmin. Niin hyvin, että sitä mitä me teemme ei edes tarvitse kysyä. 

Haluankin kiittää teitä kaikkia salissa olijoita yhdessä ja erikseen siitä työstä mitä te teette suomalaisen maaseudun ja maaseutuelinkeinojen eteen juuri siinä roolissa missä te olette. 

Hyvät maailman puhtaimman ruoan tuottajat: huhtikuu on jo lopuillaan ja kevät lähes yllätti tänä vuonna viljelijän. Monella tilalla ollaan jo täyttä vauhtia kevättöitä tekemässä. Toivotan teille kaikille jaksamista, sopivaa viljelysäätä ja niin karja- kuin sato-onnea tulevalle kasvukaudelle. Pitkää itsestänne ja toisistanne huolta.  

Kokous on avattu 

Ennen kokouksen järjestäytymistä luovutamme aktiivisille luottamushenkilöille kunnia- ja ansiomerkkejä.  

Ensimmäisenä luovutamme Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristin ansioituneelle jäsenelle.  

MTK-Etelä-Savo on hakenut kunniamerkkiä seuraavin perustein: 

Ansioristin saaja on toiminut eteläsavolaisessa maatalousvaikuttamisessa oman työnsä ja MTK:n kautta vuodesta 1989. Lähes neljänkymmenen vuoden aikana hän on ollut lukuisissa MTK:n luottamustehtävissä. 

Hän on isojen linjojen mies, joka osaa nähdä tulevaisuuteen. Kehittämismotivaatio on jatkuvaa. Hän on kiinnostunut uusista asioista ja tekniikoista. Hän on sukutilansa 12 isäntä, joka on tehnyt maatalousyrittäjäuransa niin lypsykarjan, kalkkunantuotannon, kuin kanamunantuotannon ja suoramyynnin parissa. Hänen osaamisensa kanamunantuotannossa Suomessa on ylivertainen.  

Tärkeimmät luottamustehtävät sekä yhdistyksessä että liitossa ovat seuraavat: 

MTK-Juvan jäsen vuodesta 1989. 
MTK-Juvan johtokunnan jäsen vuodesta 2015, puheenjohtaja 2024–2025. 
MTK-Etelä-Savon johtokunnan jäsen 2014–2025 
MTK-Etelä-Savo puheenjohtaja 2017–2020; varapuheenjohtaja 2021–2024. 
MTK:n siipikarjavaliokunnan ja myöhemmin kanamunaverkoston jäsen vuodesta 2009. 
MTK-valtuuskunnan jäsen 2017–2020. 
MTK-liittokokousedustaja 2017–2022. 

Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristi luovutetaan maanviljelijä Jouni Paunoselle. Paljon onnea! 

Vuoden Helmi kunniamaininta: 

MTK:n valtuuskunta Myönsi MTK-Joroisten ympäristöpalkinnolle kunniamaininnan Vuoden Helmi -kilpailussa. Valintaraadin perustelut kunniamaininnan saaneelle MTK-Joroiselle: 

Vuosittain jaettava Vuoden Ympäristöteko palkinto, joka nostaa esiin pieniä ja suuria tekoja, joilla on myönteinen vaikutus ympäristöön ja jotka innostavat muitakin toimimaan ympäristön hyväksi sekä tuo maa -ja metsätalouden hyviä ympäristövaikutuksia näkyviksi. MTK-Joroinen saa palkinnon luonnon monimuotoisuuden, vesien-suojelun, ilmastotyön, kiertotalouden, energiansäästön eteen tehdystä työstä.